Ota elämästä irti kaikki minkä saat, tee siit parempaa

Tämä kuski on oppinut tänään sen, että hevoset ovat edelleen niitä pakenevia eläimiä pakon edessä ja sen että vaikka kuinka panikoi ja repii, niin ei se pakokauhun vallassa oleva poni pysähdy.

Hippolan blogista tai jostain bongasin hyvän harjoituksen ja lähin hetisamantien kantamaa 'kulmatolppia' = kanistereita pellolle ja seuraavana kantoon lähti puomit. 

Mitkä kuvanmuokkaustaidot..

Tehtävä oli alunperin Hippolan sivuilla niin, että puomit olisivat olleet kavaletteja ja keskellä lyhyitä sivuja. Sovelsin kuitenkin oman ja ponin turvallisuuden vuoksi niin, että puomien ylitykseen liittyy jotain muutakin aivojumppaa, koska jos suoralla oltais menty puomeja pellolla niin härregyyd sanon minä. Tän tarkotus oli siis että ratsastetaan kunnolla kulmaan.

Alkukäynnit heitin toisilla peltolohkoilla ja jo siellä huomasin jätkällä hiiiukan ylimäärästä energiaa.. Peppu lens käynnissäkin ja 360-käännöksiä tuli aika reippaita muutaman kerran. Alotin tehtävän normisti käynnissä, myös pitkät sivut ja parin käyntikierroksen jälkeen kuvittelin, että pahimmat höyryt on päästelty jo.. Heheh. Pitkät sivut ravissa, ympyrät ja lyhyet sivut käynnissä. Hyvin meni, ponin kuunteli ja mä pystyin keskittymään käynnin työstämiseen ja omaan olemiseen. Kiinnitin huomiota eritoteen käsiin ja pohkeisiin, kädet korkeammalle ja pohkeet eteen, ohje tuli molemmilta valmentajilta. 

Sanniksen ohjeen mukaisesti tein paljon lyhyitä välikäyntejä, että ponsun mielenkiinto riittää pidemmäksi aikaa. Puolessa välissä ratsastusta alko taas takapuoli lentää käynnissäkin ja pieni riehua edeltävä mörinä alkoi kans. Äiti saapui tossa vaiheessa kuvamaan ja ravailin 'rennosti' koko uraa ja yritin vaan saada ponia rentoutumaan. No, se onnistu ihan hyvin ja olin sitä mieltä, että nyt olisi hyvä hetki laukalle.. not. Ihan hyvin meni ekat puoli kierrosta ja sitten..

..olin ihan varma että nyt sattuu ja pahasti. Ponilta otettiin hokit pois viimeviikolla ja tossa päässä missä mun oli tarkotus ratsastaa, hokittomuus ei ollut ongelma koska siellä oli vaan märkää. 

Kaikki kontrolli poniin hävisi jo kaarteessa, mentiin niin lujaa kun pikkumiehen jaloista lähti, ihan päättömästi. Hetken aikaa meinasin jo tiputtautua alas mutta en sit kuitenkaan. Melkeen mentiin metsän puolelle ja vedettiin kyljelle. Ehkä elämäni kamalimmat sekunnit, kun ei mitään kontrollia, vauhti kiithyy taivuteltaessa, pohja menee jäiseksi mitä lähemmäs metsää mennään..

Pienet jännitykset jäi päälle ja päätin, että äiti saa juoksuttaa huomenna ihan kunnolla ja pelloille ei nyt enään muutenkaan saa mennä. Tähän fiilikseen saattaa olla myöskin osasyynä ehkä jostain kumman syystä myös se, että mun päivä alkoi kello puoli kuusi aamulla..

♥ Veera

Metsänpeikko

Moikka taas :) Viimeaikoina on ollut 'este'valmennus, josta mun on pitänyt kirjottaa jo vähän aikaa sitten, mutta blogger on ladannut kokoaika niin paljon tällä käyttäjällä, että en oo jaksanut ! Tänään sain Annikan taas kuvailemaan, kun humputtelin pellolla. Tarkotuksena oli vaan talutella ja harjata kunnolla mutta koska sain kuvaajan niin yritin jotain vähän kunnollista saada aikaseks :D

Ponsu oli tooosi hieno sen hetken kun jaksoin kunnolla ratsastaa sitä ja sit mentiinkin tonne metsään kuvailemaan :)

Mitä tykkäätte kuvista?

Eilistä villeilyä

Kiitos bloggerille laadusta..

Poni oli eilen tosi hieno, mutta vauhtia riitti vaikka muille jakaa ! Alussa mentiin ihan kävelylinjalla ja tunnustelin vähän miltä käsi tuntuu. Hetken taivuttelin ja yritin epätoivosesti saada ees hiukan jotain kontrollia ponityyppiin mutta vähän turhaa :D Kaahotettiin menemään kuin mitkäkin hullut ja onneks sit ponsku hyyty. Hetkeks aikaa.. Äiti tuli kuvaamaan ja pojat olivat saunatakeilla pihalla ja toinen päätti lähteä juoksemaan talolle takasin pyyhe hulmuten ja siitäkös poni taas heräs ! Tuli kuulkaas niiin hienoa ravia ettei oo ennen nähty !

Yhden laukkapätkän otin kuvauksen aikana ja se alko villisti ja meinasi päättyä siihen, että mä olisin vapaaehtoisesti tiputtautunut koska pellonreunalla oleva oja ja sen takana autotie lähestyi pelottavaa vauhtia eikä poniin juurikaan ollut mitään yhteyttä..

Kas näin. Mäki diggaan noista käsistä.

Rakkauspakkaus ja luova muokkaus ♥

Iltapäiväkävelyllä villiponin kanssa

Heipsun :) Ratsastuksen sijaan on ihan kiva välillä vaan talutella ja hempeillä ponin kanssa, eiks vaan? Meinasin köpsytellä tänään selästä, mutta päätin kuitenkin nähtyäni ponskun hurjastallessa tarhassa, että vasemmalla kädellä talutellaan. Jo kiinniotto vaiheessa sain katsella enemmän takapuolta kuin sitä minne riimun halusin laittaa :D Karsinassakaan ei oikein halunnut aluksi sujua harjaaminen ilman pyörimistä, mutta pikku tuppo heinää rauhoitti tilanteen mukavasti. 

Poni sai tänään poikkeuksellisesti maistella vanhaa heinää ja pieniä uusia ruohonkorsia pellosta, koska nälkäkuolemalta ei aina säästytä jos rankasti urheilee. Haha, halusin saada vain parempia kuvia :D

Käytiin peltojen lisäksi syömässä kuusenoksia ja moikkaamassa talon herrasväkeä, jotka olivat puuhommissa. Kauheita mörköjähän ne oli, kunnes huomattiin että kuusenoksat jatkui vielä mörköjenkin luokse, joten nou hätä! 

Kun kotiin päästiin, venyttelin ponin ennenkuin vaihdoin loimet ulkoloimeen ja samalla poni jatkoi itsenäistä voimisteluhetkeään kun availin mahavöitä :D Hassu poni ♥

Tällasta tänään. Katotaan mitä huomenna. 

Kuulemiin!