Nagano

Tällä hetkellä blogini päätähti on vanhanuoriherra Nagano, tutummin Poni tai Nagis, on saksalainen ratsuponi, joka tuli minulle ylläpitoon 27.10.2013

27.10.2013 poni Laitilassa

Poni on luonteeltaan aika mielenkiintoinen. Pohjimmiltaan superkiltti ja pehmo, mutta useimmiten peruskäytös on itsepäistä. Se ei ole ilkeä, ei todellakaan, mutta jukuripää ! Oikeastaan, jos sanon että se on käytökseltään ponitammamainen, kiukuttelee, itsepäinen, mutta oikeasti ihana ja suloinen, olisi aika kuvaavaa Ja kaikenlisäksi Nagiksella on jäätävän kokoinen ego jota ei niin vain tallota.. Rakkauspakkaus kaikesta huolimatta.

Nagis ei oikeesti pelkää mitään, mutta testaa aina, joka kerta.. 'Pelottavinta' on yleensä kentän kulmat ja aina paikallaan pysyvät heinäpaalit. Niitä vahditaan aina kun mennään niiden ohi tai kentällä saattaa kulmassa ihan yhtäkkiä olla mörkö. Kiukkupuuskissa poni heittää muutamat jättipukit tai nousee pystyyn ja sitten taas voi jatkaa ihan normaalisti. Ja eniten ihnottaa, jos ratsastaja ei lennäkkään jos sinkoaa ensin sivulle, hyppää pystyyn ja pukittaa, tai tekee tuon kaiken samanaikaisesti. Maastossa mikään ei järkytä ponin elämää, silloin mennään korvat hörössä niin lujaa kuin jaloista pääsee ! Välillä jopa niin lujaa, että ratsastajaa saataa vähän pelottaa..

Marraskuussa 2013 peltoilua ensilumien aikaan

Poni tuotiin Saksasta Suomeen 2007 vuonna. Saksassa Nagiksella on kisattu esteillä 110cm-luokissa ja koulua helppo A. Suomessa on esteillä kisattu pikkuluokkia ainakin ja koulupuolesta en osaa sanoa. Nykyään esteet saadaan unohtaa kinnerkuluman vuoksi. Tai no, oikeat esteet..
Ratsastessa poni ei anna mitään ilmaiseksi. Tähän väliin täytyy sanoa, että Charlyn jälkeen tämä tuntui tosi haastavalta ! Ponin herkkyys on välillä vähän ärsyttävän suuri; kaikki pienimmätkin istuntavirheet voi 'pilata' koko paketin. Koska en saa mitään ilmaiseksi, välillä voi olla haastavaa saada poni liikkumaan edes reippaasti eteen, saatikaan taipumaan rehellisesti. Tähän vaaditaan ratsastajalta kylmää päätä ja hyvää peruskuntoa, sekä kärsivällisyyttä. Oikeastaan kärsivällisyys on tämän ponin kanssa kaiken A ja O. Silloin kun ponin saa kuulolle ja herkäksi avuille, lopputulos on upea; kevyt ja itsensä kantava poni ! Sitä tunnetta tavoitellessa jaksaa työstää vaikka kuinka kauan.

22.1.2014
1.12.2013

Poni on kaikinpuolin ihan superTällä hetkellä en voisi pyytää yhtään mitään muutoksia tuohon otukseen, koska se on juuri sopiva mulle. Tarpeeksi haastava, muttei liian, luonteeltaan sopivan ailahtelevainen ja suloinen pehmonalle kun sille päälle sattuu ja luottamus on molemmipuolista. Voisin ylistää poniherraa vielä vaikka kuinka paljon, mutta blogia seuraamalla pääset varmasti sisälle meidän arkeen ja tutstumaan molempiin vielä paremmin !

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti